Thursday 22 January 2015

Viistoliitos bambuvapaan



Holkkien ja liitosten vaikutus kalastusvavan toimintaan on ollut ikuinen keskustelun ja väittelyn aihe varmaan siitä lähtien kun ensimmäinen moniosainen kalastusvapa on valmistettu. Monet bamburakentajat ovat hehkuttaneet täysin yksiosaisten vapojen ”kokotoiminnan” erinomaisuutta ja toiset väittävät puolestaan raskaan messinkiholkin tasapainottavan muuten liian kevyttä ja kipakkaa kokonaisuutta.

Välimalli edelliseen debattiin voisi olla vaikka viistoliitos. Viistoliitoksen historia lienee ihmiskunnan aamussa ja ensimmäisessä katkenneessa kalastusvavassa tai aidanseipäässä. 

Viistoliitos on halpa ja nopea tehdä, oman kokemuksen mukaan vieläpä kokolailla toimiva. Ideahan kalavavan viistoliitoksessa on perin yksinkertainen: liitettävät kappaleet muotoillaan viistoiksi, ja  liittäminen sekä ja osien toisiinsa lukittaminen tehdään teippaamalla napakasti. 


Viistoliitoksen ongelmakohdiksi vavanrakennuksessa on usein mainittu:

- Viistoliitoksen saranointi.
- Viistoliitoksen ei toivottu eläminen, "nitkuminen" ja pintojen luistaminen toisiaan vasten
- Viistoliitoksen rakenteen pettäminen rasituksessa
- Aihioiden pituus, ei mahdu satandardivapaputkiin ( no tälle ei voi oikeastaan muuta kuin tehdä pidemmän putken tai lyhyemmän vavan )

Seuraavassa ohjeet kestävän viistoliitoksen tekemiseen



Alkutoimet vavan valmistuksessa ja höyläyksessä ovat kuten aina ennenkin.  Ainoa asia, joka täytyy kuitenkin heti kättelyssä huomioida on, että muistaa ottaa säleiden mitoitukseen mukaan sen liitosvaran.

Eli esim. 2 –osaisen, 8-jalkaisen  vavan molempiin kappaleisiin täytyy liitosta varten lisätä pituutta toistensa suuntaan n. 5 cm kumpaankin aihionpuolikkaaseen. 

Toinen hämmennystä ja miettimistä aiheuttava tekijä on liitoskohdan lihottaminen, kuinka paljon ja miten pitkältä matkalta aihiota. Lihottamista tarvitaan, ettei liitoskohtaan tule ”saranaa” ja että vavan toiminta pysyy tasaisena myös liitoksen kohdalta. Liitoskohta myös paksunnetaan siten, että viistouden päihin jätetään paksuutta vähintään 1 – 2 mm, hieman aihion paksuudesta riippuen.

Edellä mainittu on hieman ristiriidassa ajatuksen kanssa, että rakennellaan vapa ilman metalliholkkeja nimenomaan sen takia, että holkkikohta jäykistää vapaa. Nyt pitäisi samanlainen paksu kohta rakentaa viistoliitosvapaankin? 


Jep, niin täytyy. Jos viistoliitoskohta olisi muun aihion kanssa samalla materiaalivahvuudella, siitä tulisi helposti vähän liian elävä.  Ja kun tehdään liitostavan muunnosta jostain tunnetusta ja kuuluisasta vapamallista, täytyy viistoliitoksella jäljitellä sen alkuperäisen toimintaa, myös liitoksen kohdalta. 

Liiman kestävyydellä, aihioon imeytymisellä ja pito-ominaisuuksilla on myös merkitystä lopputulokseen. Kestäviä liitoksia olen onnistunut tekemään Titebond II - puulimalla sekä Cascol Polyuretaaniliimalla. Joista jälkimmäinen on pitävä, mutta liimatessa epämiellyttävän suttuinen.



Yleisohjeena ja jonkinlaisena suunnittelun lähtökohtana yksikätisille kaksiosaisille vavoille olen eri lähteistä haarukoinut ns. 10/10 säännön.  Eli aihioon n. kymmenyksen lihotus n. 10 % matkalle aihion pituudesta, toisin sanoen n. 5% aihion pituudesta liitoksen kumminkin puolin.  Yllä selostettu ohje toimii kohtuullisesti  suorilla tai lähes suorilla kartioilla. Suoralla kartiolla tarkoitan tässä yhteydessä, sitä että kartionpaksuus kasvaa tasaisti kohti tyveä ja graafisena esityksenä voidaan kärjen paksuudesta tyven paksuuteen piirtää jotakuinkin suora viiva.



Kuvan esimerkkivapa  7 jalkaa ja 6 tuumaa, n. siimaluokka 5#, kärjen paksuus 1,8 mm ja tyven 8mm.  Kartio suunniteltu holkkiliitokselle.

Kun vapamallista tehdään muunnos viistoliitokselle ja halutaan kuitenkin vavan luokka ja toiminta säilyttää suurin piirtein ennallaan, lisätään höyläysmittoihin ”kymmenys”  ja saadaan tämän näköinen grafiikka:



Lisäksi tuon viistoliitoksen osalta tehdään ns. paksunnos siten, että viistouden päihin jätetään n. 1 mm vahvuutta, jolloin liitettäessä aihion osat yhteen jää siihen materiaalivahvuutta kokonaiset 2 mm enemmän.



Viistoliitosjigin valmistamiseen tarvitaan 3 kpl havupuuvanerin palasia, koko 25 X15 cm. Keskimmäisen vanerinpalan tulee olla aavistuksen vapa-aihioiden liitoskohtaa ohuempi. Reunapalat on taas hyvä olla vahvemmat.

1:20 viistouden valmistamiseen tarvittava jigi. Keskimmäinen vanerinpala laitetaan viistouteen siten, että siinä on muutosta 1 cm 20 cm matkalla. Vanerin palat naulataan toisiinsa, kohdistuksen säilyttämiseksi.


 
Jigiä voi avata vähän ”longottelemalla” kun asentaa aihion jigin sisään. Havupuuvaneri palojen väliin vavan voi ruuvipenkissä puristaa huoletta. Vaneri antaa periksi, ei vaurioita vapaa ja pitää sen hyvin paikoillaan.

Kun vapa on kiinni, höylätään ja hiotaan viistous.





Olen kokeillut myös eri jyrkkyyksiä viistouksille  ja toimivat liitokset saa myös hieman lyhyempänä, jopa  1:16.  Kahdenkäden vapoihin olen tehnyt enemmän lihotusta, paksunnosta ja liitokset 1:20 tai 1:22.  Liitoksen mitoitus vaikuttaa hieman valmiin vavan toimintaan. Pidemmistä liitoksista tulee herkemmin ”liian eläviä” ja kevyissä vavoissa jyrkemmällä viistoudella tulee helpommin ”holkkivapaa” jäljittelevä toiminta.

Oleellista on myös saada valmiissa vavassa viistopinnat lukittumaan toisiinsa, tähän auttaa seuraavana tehtävä vahvistussidos.

Kun viistous on valmis ja aihio viimeistelty, käsitellään viistoudet  tekemällä vahvistus sidokset ja teippausta kestävä lakkaus.

Yksikätisiin, 5# ja kevyemmät vavat riittää vahvistukseksi ristipunos silkkilangalla  Fish Hawk 000, sävy vavan tai muiden sidosten mukaan, valkoisella tulee läpinäkyvä.




Jämäkämpiin yksikätisiin, sekä kahdenkäden vapoihin olen tehnyt  vahvistussidokset  nailon-ompelulangasta. Kriteerinä langanvalinnalle on kokemukseni mukaan, että se litistyy sidosta tehdessä, eikä jää pyöreänä pullottamaan.

Viistoliitospinnat lakataan teippausta kestävällä lakalla, esim. PU-lakalla.  Dippaus viistojen osuudelta lakkapurkkiin, kuivatus ja dippaus uudelleen.  n. 3 kerrosta riittää.  Muutamat PU-lakat tahtovat kuplia voimakkaasti lankasidoksia lakatessa, mutta esim. Motonetin hyllystä löytyvä Super Venelakka toimii hyvin.   
 
http://www.motonet.fi/fi/tuote/387532/Super-Venelakka-075L


Viistojen lakkauksen jälkeen jatketaan vavan valmistusta normaalisti, aihiota jollain muulla lakalla lakatessa suojataan viistoliitoksen osalta maalarin teipillä. PU-lakalla voi tietysti lakata koko aihion, mutta minun mielestäni vavasta tulee em. Lakoilla liian muovisen oloinen ja näköinen. Siksi käytän varsinaisen aihion lakkaukseen Unica-Super venelakkaa, Le Tonkinois- kiinanpuuöljylakkaa tai Tru-Oil aseen tukkiin tarkoitettua pinnoitetta.


Viistoliitoksen teippaus kalastuskäyttöön


Käytä vain hyvälaatuista sähköteippiä, joka vedettäessä venyy hieman, mutta ei loputtomiin. Kiertäessäsi teippiä vavan ympärille venytä hieman, hyvä sähköteippi pyrkii vetäytymään takaisin ja kiristää sidoksen. Tee napakka teippaus.

Aloita teippaus keskeltä ja etene toiseen päähän, teippaa puoli teipinmittaa yli viistotun aihion pään, tee ”lukko” kuvan osoittamalla tavalla


 
Vie teippi liitoksen toiseen päähän siten, että n 1/3 teipistä menee aina päällekkäin, tee samanlainen lukko ja lopeta teippaus taas keskelle.



No comments:

Post a Comment